lauantai 9. kesäkuuta 2012

Rillikausi avattu

Kesäkuu -hyrr. Kylmää ja sadetta. Aurinkoa ja helteitä odotellessa fiilistellään meidän uutta pallogrilliä ja grillikauden avausta Seurasaaressa viime kuussa!

      Monenlaista kyrsää!
      Mattini
       Osa rillaajista.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Vapaapäivä ja erivärisiä lankoja

Sain joulupukilta jouluna ompelukoneen ja päätin tänään että olemme asuneet tarpeeksi kauan tässä kämpässä sadaksemme makkariin verhot. Myös yhdet käsipyyhkeet kaipailivat ompelukoneen avustusta että pääsisivät vihdoinkin käyttöön. Toinen miehistä veteli vielä sikeitä ja toinen (lainamies) juoksi jaloissa kun keräsin kamat kasaan ja lähdin fiksailemaan.

      Pyyhkeet roikotukseen!
      Pyyhkeet roikkuu!

      Valkoinen lanka loppui keksken ja saimme kyllä hetken etsiä kauppaa (ja tuttavia) josta sitä löytyisi. Näin pitkäperjantain kunniaksi.

Jos olisin tiennyt että makkarista tuli näin paljon kotoisamman näköiseksi olisin tehnyt tämän jo aikoja sitten. Olemme asuneet tässä kämpässä jo 7kk ja ainoana esteenä on ollut verhonipsujen puuttuminen. Mutta NYT on hyvä!

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Sääntöjen rikkomista

Lauantaina saimme vihdoin ja viimein ne tauluhyllyt josta olen puhunut jo varmaankin pari kuukautta. Kannatti kuitenkin odottaa - niin hinnan kuin ulkonäön vuoksi. Jotenkin vaan aina ihmetyttää se miten liikkeet välillä ottaa varastoon vain muutaman hassun kappaleen, halutusta tuotteesta. Kun kävelimme kassalle näimme ainakin kaksi henkilöä kanniskelemassa samanlaisia tauluhyllyjä (ja pienen koiran joka istui naisen  käsilaukussa mutta se ei kuulu tähän, kunhan kerroin).

Kiekkoa tuli myös telkkarista ja voitte kuvitella että joku tässä kämpässä asuva tahtoi sitä seurata. Tämän takia porasimme kuusi reikää seinään 20.30-aikoihin vaikka remppahälinän kuuluisi tässä talossa loppua jo kello 20.00. Aijaijaij. Mutta rakkaat naapurimme, se oli kyllä sen kahden minuutin melun arvoista. We like!

      Valokuviksi keräsimme vanhoja kuvia niistä kaikkein rakkaimmista.

      Kaunein äitini, hääpäivänään. Lempikuvani.
      Ihastuin myös tähän ilmapallokuvaan joka löytyi Matin vanhempien arkistosta. Tämä saa myöhemmin paikan muualta, mutta toistaiseksi se saa 
      kunniapaikan tältä hyllyltä.

Muunlainen taulusuunnittelu on myös meneillään. Palaamme siihen pian!

 ps. joku saattaa ihmetellä väsyinkö siihen kaappiprojektiin. En laisinkaan! Sitä tuunataan täysillä ja saapuu kotiimme aika pian - kannattaa pysyä kuulolla.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Kurssin viimeinen luento

Päivän luento koostui tänään leffan katsomisesta. Blindness oli suurimmalle osalle meistä uusi yllättäjä ja herätti kaikenlaista keskustelua. Päällimmäiseksi fiilikseksi jäi jonkin näköinen paha olo joka kesti ja mietitytti suhteellisen pitkään. Aivan niinkuin kuuluukin. Mielestäni jokaisen leffan kuuluu koskettaa jollakin tasolla ja laittaa ajatukset pyörimään! Toinen elokuva jossa tunnelmat ovat samantapaiset voisi olla The Road jonka jälkeen minun piti katsoa (ne kuuluisat) Paavo pesusieni jaksot, että en miettisi elämää suurempia asioita koko yön läpi. Huh.

Tunnen suhteellisen monta ihmistä jotka ainoastaan valitsevat katseltavaksi "hyväntuulenleffoja", niin kuin romanttisia komedioita sun muuta. Tottakai mullakin on niitä iltoja kun M kyselee leffafiilistä ja sanon että haluan nähdä "jotain missä ei tarvitse ajatella" - ja nämä ovat yleensä juuri näitä hyväntuulisuus romkommeja.

Käydessäni leffassa maksan harvoin leffalipun hinnan mennäkseni katsomaan näitä hyväntuulenleffoja. Okei, Boratin kävin katsomassa, koska vaikutti niin sairaalta, mutta muuten tuntuu että kun kerran sen verran ison summan maksaa, niin haluaa kokea/nähdä jotain uutta ja yllättävää sillä summalla.

Blindnessista vielä sen verran; suosittelen lämpimästi! Kantavan tarinan lisäksi aivan törkeän hienoa kameratyöskentelyä ja leikkausta. Ihan uskomatonta! Pian tämäkin helmi löytyy DVD/Blu-ray hyllystäni!

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kevään ikeaa

Viime lauantaina vietimme jälleen laatuaikaa IKEAssa. Ajatuksena oli hankkia verhonipsuttimia sekä valkoinen BEKVÄM-jakkara. Nipsuttimia ei löytynyt. Jakkaraa tulee lisää vasta viikolla 12. Kiroilin ääneen ja kävimme sen sijaan valitsemassa meille ne jo aikaisemmin mainitut peitot ja tyynyt. Lisäksi päätin vihdoinkin laittaa makuuhuoneen penkin alla piilevät tavarat ojennukseen ja mukaan tarttui pari kivaa laatikkoa, joita jouduimme myös metsästämään pitkään ja hartaasti, kyllästymiseen asti.

      Hyvä tuli! Laukut ja pehmolelut piilossa. Harkinnassa on vielä kolmas laatikko kameralaukkuja varten...

Kävimme myös sovittamassa pyllyjämme eri sohvissa, niin kuin aina. Ikuinen suosikkimme KIVIK miellytti jälleen silmää ja tietenkin pyllyäkin. Olen pidemmän aikaa voivotellut meidän kotisohvaa (ARDIL) joka muuten on aivan ihana mutta valitettavasti tuntuu hieman liian ahtaalta. Nykyisen sohvan myötä olen kuitenkin ihastunut nahkaan ja siihen miten helppo sitä on pitää siistinä. 100% valkoinen puuvillapäällinen peloittaa siinä mielessä jonkin verran. Huomasimme kuitenkin että eipä tarvitsisi enään voivotella! Muutaman metrin päästä tästä puuvilla pällystetystä Kivikistä löysimme nahkaisen version samasta sohvasta. Olin pompata kattoon! Kunhan saamme kaapin valmiiksi on hyvä aloittaa mittailu, suunnittelu ja... säästäminen.

      Vaikea valinta.

Ennen kassoja silmään osui vielä kaluste jota varmasti kaipaamme kesäksi pervekkeelle. Katsotaan löytääkö tälläinen pian paikkansa sinne!

       Mautuisi jopa mieidän parvakkeelle!

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Shoppailulistalle

Siivouspäivä on kerran viikossa ja melkeinpä aina torstaisin jos se vaan sopii muuhun aikatauluun. Eilisen urakan myötä oli aika vaihtaa myös lakanat ja pudistella sekä tuulettaa peitot ja tyynyt. Tässä vaiheessa totesimme että olemme pahasti tarpeessa uusista peitoista JA tyynystä. Ei sekään taida olla täysin ilmaista...

Penkoessai liinakaappia päätin kevään kunniaksi pujottaa päälle rakastamani Marimekon unikkolakanat. Sain kuitenkin heti vastaväitteen tähän, koska lakanoissa on ilmeisesti (alusta asti) ollut jonkinlainen valmistusvika kankaan suhteen kun ne vetävät puoleensa kaiken pölyn vaikka niitä kuinka pesisi. Päätin siksi - vihdoinkin - tänään ottaa lakanat mukaan keskustaan ja  käydä asioimassa Marimekon myymälässä. Saas nähdä kuinka niide käy.

Onnekseni muistin sitten että olin syntymäpäivälahjaksi saanut mustavalkoiset muumi tyynynpäälliset jotka pelastivat päivän. Valitettavasti meiltä ei löydy kokovalkoisia pussilakanoita (jotka varmaan tämän jälkeen joutuvat myös ostoslistalle) niin saimme tyytyä ei niin täydelliseen kokonaisuuteen, mutta silti nauttia muumeista!

      Varsinkin tässä kuvassa korostuu tyynyjen löllöys...
      Valinta oli vaikea, mutta valitsin omaksi nukkumatyynyn päälle tämän päällisen.

Nyt lähden kahvakuulatunnille ja reklamaatiokäynnille.

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Hannibal Lecter valkaisee maailman

Projekti jatkuu. Petrjantai. Jatkoin raaputtamista. Muutaman tunnin päästä siitä vedin naamalle hengityssuojaimen ja lähdin hiomaan ja kohta ilma autotallissa oli suhteellisen puupölyssä! Neljä ja puoli tuntia myöhemmin, kun astelin autotallista ulos, hämmästelin mihin aika oli vierähtänyt kun ulkoa olikin jo pilkko pimeää.


Lauantaina hiominen painoittui ensin kaapin sisäosaan joka oli ehkä tähän asti urakan työläisin osa. Jo kokenut hiontakoneen käyttäjä kun olen (hehe) lähdinkin seuraavaksi pöräyttämään kyseistä laitetta käyntiin suhteellisen karkean hiomapaperin kera. Lisää pölyä ja sileätä jälkeä. Kun koko kaappi oli hiottu kertaalleen lähdin (jälleen tarkan opastuksen jälkeen) pakkeloimaan kolhuja ja epätasaisuuksia mitä kaapista löytyi. Tämä tietenkin tasaisemman lopputuloksen takia mutta myös minimoidakseni eri "sävyeroja" joita voivat aiheuttaa kuopat (ja niiden varjot) puun pinnassa, kun maalataan kaluste valkoiseksi. Tunteja autotallissa kuusi ja puoli.


Sunnuntaina hiominen ja pakkelointi jatkui. Viimeistelin koko kaapin hienolla hiontapaperilla ja lopulta vielä imurointi ja pyyhkiminen kostealla rätillä. Tunteja kaksi ja puoli.

Tänään maalasimme! Tosin oli muutama muu pienimuotoinen järjestely hoidettava ennen itse suorittamista. Mentorina ja tänään myös työnjohtajana toimi taaskin isäni. Suojasimme ensin koko muun autotallin, maalausaluetta lukuunottamatta, pressuilla. Työnjohtaja viritteli koukkuja kattoon myös muuhun tarkoitukseen kun pressun ripustamiseen, nimittäin kaapinovet saivat maalauspaikan.

       Kaikki pinnat suojattu

      Valitettavasti filmille ei saatu yhtäkään kuvaa jossa maaliruisku olisi in action - kameran hyvinvoinnin vuoksi.

Maalin sekoitus, ruisku käteen ja eikun maalamaan. Ohjeistuksen ja demonstraation avulla lähdinkin myös itse kokeilemaan tätä minulle täysin uutta maalausmuotoa - ja pikkuhiljaa sujuikin. Onneksi kriittisimmät kohdat fiksasi kuitenkin osaavampi puoli. Noin 45 minuutin rakentaminen ja kahden tunnin maalaamiset jäi tämän päivän saldoksi. Jo tälläisen suorituksen takia kannattaa polttaa mineraalitärpättiä pihalla!

      Ensimmäinen kerros maalia!
      Bileet!

ps. Ja niin siitä Hannibal jutusta. Voitte kuvitella minkä näköisenä vetelin pitkin autotallia koko viikonlopun hengityssuojain tiukasti naamalla.

pps. Tusen tack mamma och pappa!

maanantai 27. helmikuuta 2012

Kohti lisää valkoista

Seitsemän ja puoli tuntia viikonlopusta vietetty vanhempien autotallissa.

      Hyvällä ohjeistuksella niin työkalujen hankkimisessa (ja lainaamisessa) kuin myös raaputtamistekniikassa ja terien teroittajana toimii aina yhtä taitava 
      isäni. Mitä projekteistani tulisikaan ilman häntä?!

      Tässä olen suoriutunut perjantain urakasta - kaksi ensimmäistä tuntia. Aikas työlästä!

Viikonlopun aikana sain raaputettua koko kaapin etuosan. Hauskimmat osuudet ovat kaikki pikkutarkkuutta vaativat koristeelliset osat kaapista kun taas uuvuttavimmat osuudet ovat suuret ja tasaiset pinnat. Vaativat nimittäin jonkin verran voimaa ja taitoa! Ja niitä pintoja sitten riittääkin!

Tullessani kotiin myöhään eilen illalla huomasinkin että joku olikin ehtinyt jo huutaa pois viimeisen Expeditimme huutonetin kautta, niin nyt tämä uusi tulokas mahtuukin pian meille kotiin! Vaikka onhan sillä vielä muutama raaputus-, hiomis-, maalaamis- ja kuivimistunti jäljellä!

torstai 23. helmikuuta 2012

Kirpparimeininki

Meidän kämppä on viimeisen puolentoista kuukauden ajan muuttunut enemmän ja enemmän isoksi kirppariksi. Projekti alkoi häkkikomerosta josta roudasimme kaikki tarpeettomat tavarat (huonekalut) ylös. Näin häkkikomeroon mahtui vihdoin ja viimein kaikki sinne kuuluva ja samalla otin itseäni niskasta kiinni ja laitoin tavarat myyntiin - koska en jaksanut katsoa niitä kasoja ylimääräisestä tavarasta joka nyt koristaa kämppäämme.

       Tyhjää. Huuda pois: 8 lokeroinen Expedit

Sähköposti piippaa huutoja huutonetistä nonstop ja tavaraa laitetaan kiertoon. Luovumme myös rakkaasta IKEA Expedit sarjastamme jonka tilalle olen itse huutanut todella mahtavan näköisen korvaajan! Toisin sanoen täyttä kierrätystä! Kaappi vaatii kuitenkin hieman hiomista ja maalaamista että sopisi mukaan tänne valkoiseen maailmaan - tämä projekti lähtee käyntiin jo illasta.

      Myyty.

Olemme viimeaikoina viettäneet reippaasti aikaa maalipurkin äärellä. Vihdoinkin - viimeistelyä vailla, yksi todella kaivattu kaluste on kuivunut ja päässyt rullaamaan sisään kotiimme. Odotamme toki vielä innolla yhtä pientä osaa siihen jonka jälkeen uskallan julkaista kuvia täällä.

        Tässä itsetuunaama uusi huonekalumme. Mikäköhän?
 
       Ja siihen kuuluva koristus odottaa viimeistelyä ja paikoilleen laittoa.

Tänään olisi vuorossa siivouspäivä vaikka kaiken tavaran keskellä on todella vaikeaa siivota. Tulkaa hakemaan pois loput tavaroista, niin voisimme vihdoin ja viimein huokaista helpotuksesta!