Lauantaina saimme vihdoin ja viimein ne tauluhyllyt josta olen puhunut jo varmaankin pari kuukautta. Kannatti kuitenkin odottaa - niin hinnan kuin ulkonäön vuoksi. Jotenkin vaan aina ihmetyttää se miten liikkeet välillä ottaa varastoon vain muutaman hassun kappaleen, halutusta tuotteesta. Kun kävelimme kassalle näimme ainakin kaksi henkilöä kanniskelemassa samanlaisia tauluhyllyjä (ja pienen koiran joka istui naisen käsilaukussa mutta se ei kuulu tähän, kunhan kerroin).
Kiekkoa tuli myös telkkarista ja voitte kuvitella että joku tässä kämpässä asuva tahtoi sitä seurata. Tämän takia porasimme kuusi reikää seinään 20.30-aikoihin vaikka remppahälinän kuuluisi tässä talossa loppua jo kello 20.00. Aijaijaij. Mutta rakkaat naapurimme, se oli kyllä sen kahden minuutin melun arvoista. We like!
Valokuviksi keräsimme vanhoja kuvia niistä kaikkein rakkaimmista.
Kaunein äitini, hääpäivänään. Lempikuvani.
Ihastuin myös tähän ilmapallokuvaan joka löytyi Matin vanhempien arkistosta. Tämä saa myöhemmin paikan muualta, mutta toistaiseksi se saa
kunniapaikan tältä hyllyltä.
Muunlainen taulusuunnittelu on myös meneillään. Palaamme siihen pian!
ps. joku saattaa ihmetellä väsyinkö siihen kaappiprojektiin. En laisinkaan! Sitä tuunataan täysillä ja saapuu kotiimme aika pian - kannattaa pysyä kuulolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti